Tervetuloa jengiin

Eilinen kuului taas niihin päiviin, jotka palkitsevat leffantekijän. Katsottiin dramaturgi-ystäväni kanssa satamakohtauksen kuvamatskut läpi ja lopulta leikattiin koko kohtaus.

Aluksi oltiin juuri siinä, mihin viimeksi jäin: se ei vaan ollut hyvä. Heti oli pakko todeta, että tämä kohtaus ei yksinään toimi, vaan jännitystä kohti Peten ja Samin tapaamista täytyy nostattaa tasaisesti leffan läpi. Kun pohjalle kuvitteli pari edellistä kohtausta, alkoi satamaan saapuminen saada kaipaamaansa hypea. Autolla paikalle, bumm, bämm, ja miehet vastakkain. Tuosta välistä sai vielä yksi turha kuva väistyä. Kill your...

Leikkauspöydällä huomasin, että kuvaaminen ja ohjaaminen eivät ole paras mahdollinen yhdistelmä. Vaikka ohjasin näyttelijöitä jokaisen oton jälkeen ja yritin viedä kohtausta parempaan päin, paljon oli jäänyt huomaamattakin. Ja kaiken sen huomasin raakamateriaalia kahlatessa: roolista putoamista, ylinäyttelemistä, maneereja ja dialogin epätasapainoa (puhumattakaan kameran töppäilystä). Asoita, jotka pitäisi kelata uudestaan jo kuvauksissa.

Onneksi, onneksi, onneksi meillä on hyvät näyttelijät ja paljon ottoja.

Hyvä leikkaus on hyvän ohjauksen jatke, ja löysimme ne rautaiset kuvat ruosteisten joukosta. Voi pojat, jossain vaiheessa oli pakko hypätä tuolilta ja hihkua ääneen "nyt tää toimii!". Satamassa rähistään ja hymy nousee leffantekijän kasvoille. Voiko sitä enempää pyytää?

Eilinen leikkaussessio näytti taas, kuinka tämä on ryhmätyötä. Jos jotain oikeasti huvittaa käyttää sanaa auteur elokuvanteon yhteydessä, niin siitä vaan. Minä en sitä oikein ymmärrä. Viimeinen Kesä on syntynyt alusta asti ryhmässä, joka kasvaa koko ajan. Samalla kasvaa jokaisen tyypin merkitys - yksin ja yhdessä.

Joskus on pakko saada ajatella hetki yksin, mutta aina täytyy palata muiden luokse. Jutella, kysellä, heitellä ideoita, innostua niin, että sylki lentää, löytää hyvät jutut ja luopua ei-niin-hyvistä. Innostuminen ja sen levittäminen muihin tyyppeihin, sehän tässä on parasta.

On aika toivottaa tervetulleiksi pari uutta ihmistä ryhmäämme: dramaturgi ja apulaisohjaaja Tua sekä valaisija Mika. Painobaarissa tavataan.

--

Hyvää itsenäisyyspäivää! Tehkää leffoja, joista koko Suomi voi olla ylpeitä.