Jälkeen teaserin, jälkeen kuvausten

Latailen valokuvia Flickriin, jotta voin tilata itselleni Moo-minikortteja. Söpöjä ja hypisteltäviä kuvakortteja, jotka soveltuvat ainakin käyntikorteiksi, minitauluiksi tai sisustuselementeiksi muuten vaan, ja joiden avulla ehkä Viimeistä kesääkin tullaan puffaamaan. Heikki suosittelee.

Kiitoksia ihan tosi paljon kaikesta ja kaikille. Tykkään edelleen itsekin teaserista, mutta ihanaa on, että joku muu on tykännyt. Ihanaa on myös kuulla, kun joku sanoo fiilanneensa Viimeisen kesän tunnelman tai vaikuttuneensa poikien näyttelemisestä tai odottavansa malttamattomana, mistä koko tarinassa on lopulta kysymys. Teaseri oli siis mies paikallaan, mutta vielä pitäisi tehdä hyvä leffa. Taisteluun lähdin.

Edellinen oli siis quote yhdestä suomi-räbä-biisistä. Tiedätte, että tätä taistelua käydään joukolla, ei yksin.

Keskiviikkona kuvattiin Painobaarisssa. Hemmetti, sitä kuvauspäivää oli odotettu kuin kuuta nousevaa. Vuokravalot, kaksi kameraa, paljon dialogia ja maailman rennoin baaripäällikkö. Ulkoiset puitteet oli todellakin kunnossa meidän asteikollamme, mutta kohtaus oli iso haaste. Poikien pälpätys Painobaarissa tulee lopulta kannattelemaan koko Viimeisen kesän tarinaa. Tämä ajatus kuupassa ei edellisenä iltana meinannut unta saada, kun jännitti niin.

Well, opittiin tosiaan yhden illan aikana paljon.

Opittiin, että kaikkea sitä pitääkin kelailla kohtauksesta etukäteen, jotta osaa ohjata näyttelijöitä oikeaan suuntaan. Opittiin, että syödä pitää ja jossain vaiheessa mennä nukkumaankin. Ja opittiin, että meidän tällä hetkellä käyttämä äänitystekniikka on kävelevä aikapommi. Oi voi.

Mutta kaiken keskellä saatiin myös talteen niin silmiä hivelevää kuvaa ja sen verran huikeita roolisuorituksia (mistä me ikinä saatiin nämä näyttelijät?), että mä uskon edelleen meidän leffaan. Ja miksen uskoisi? Joku sanoi, että teaserista näkee leffan olevan nuorten kundien tekemä.

Heikin ja Antin näköinen leffa, I say.

Muuten, mikä tässä linkittelyssä on niin trendikästä?