Get to the point...the DocPoint

Ohitan kahden kuukauden kirjoitustauon sujuvasti ja siirryn suoraan asiaan.

Lähden illalla katsomaan Sopimusta. Se on jo viides näytös, jonka tsekkaan tämän vuoden DocPointissa. Kasvua noin 500 prosenttia verrattuna edellisiin vuosiin...yhteensä. Elokuvat The Faces on the Wall, Metrotanssi, Lypsyllä, Maailmanloppu alkaa Oulusta, Naisenkuvia, Kiinnipitäminen - ikämieskiekkoilijat puhuvat rakkaudesta, Keidas sekä Mies ja tuomio on tullut nähtyä. Kaikki oikein kelpo pätkiä. Parhaita ehdottomasti Naisenkuvia ja Kiinnipitäminen. Tsekatkaa myös Neljäs Kerros Tuotannot!

Sopimusta on jännä mennä katsomaan myös siksi, että meidän materiaalia melkein pääsi mukaan useamman dokkarintekijän yhteistyönä toteutettuun leffaan!

DocPoint on kolahtanut leffafestarina, vaikkei dokkareita ole tullut koskaan fanitettua niin kuin fiktioita. Jotenkin on tuntunut hyvältä istua seuraamassa kaikenkarvaisia ihmisiä ja tapahtumia sieltä täältä, ja fiilistellä sitä, miten dokumenttielokuva on lopulta todella henkilökohtainen näkökulma, jonka ohjaaja kaikelle kansalle esittelee. Jostain leffasta se erottuu enemmän kuin toisesta.

Vaikka parissa näytöksessä on tullut pilkittyä - jostain syystä aina siinä 15 minuutin kohdalla - on paljon jäänyt käteen. Leffojen tankkaaminen ja juokseminen tiukalla aikataululla koulusta näytökseen ja näytöksestä toiseen on antanut kummasti potkua. Ja ne pätkät, joista on syystä tai toisesta jäänyt oikein erityisen hyvä mieli, ovat taas palauttaneet tärkeän ajatuksen pintaan: eniten on väliä sillä, että on mukana tekemässä leffajuttuja innostuneiden tyyppien (jotka ovat monessa suhteessa paljon itseä taitavampia) kanssa ja että leffasta tulee hyvä mieli.

Lukekaa myös, kuinka yksi maailman kovimmista elokuvakäsikirjoittajista (soon to be) haahuilee riveillä ja niiden välissä: Lost in Narration.