Luentomaraton

Hyvää huomenta, Helsinki!

Aamulla oli pari tuntia Photoshoppia. Tumblerista selviää, mitä tuli kohellettua. Jap. Sitten opiskeltiin vähän viestinnän perusteita. Tämän massaluennon anti löytyy myös tuonnempana samasta paikasta, täytyy vain päästä skannerin ääreen. Iltapäivä jatkui iloisesti mediakulttuurin, tarkemmin elokuvan historialla. Kaikella kunnioituksella aikaisempaa kohtaan, nyt alkoi oikeasti kiinnostaa.

Luennon päätteeksi katsottiin varhaiselokuvia eli minuutin-kahden pätkiä 1800- ja 1900 lukujen taitteesta. Näissä leffoissa olikin sitten menoa ja meininkiä. Esimerkiksi The Gay Shoe Clerk (happy, I said) oli todella pirteä. Houkutus ja lankeaminen, rikos ja rangaistus - tai jotain. Niin perustavanlaatuista meininkiä, että tuli ihan yhteen paikkaan tehtävät pariminuuttiset lyhytleffat mieleen. Näissä filmievoluution tohvelieläimissä oli toimivia arkisia tilanteita ja hyviä twistejä. Ja sitten oli tietysti Mélièsin kirjaimellisesti päättömät leffat. Nykyajan efektiheebojen sietää miettiä, minkälaisilla releillä Méliès ja kumppanit operoivat.

Ihan kuin iltaan asti kestänyt luentomaanantai ei olisi tarjonnut tarpeeksi pakaratreeniä, piti suunnata vielä Messukeskukseen. Väittäisin, että David Lynchin (!) tapaaminen oli kuitenkin ihan perusteltua. Lynch ja pari tohtorikaveriaan olivat puhumassa uudesta säätiöstä, transsendentaalisesta meditaatiosta ja onneksi siinä sivussa myös elokuvien tekemisestä. Painoin mieleeni aika monta hyvää one-lineria ja päivän päätteeksi luonnoskirjan sivulle tarttui vielä Mr. Lynchin nimikirjoitus. Aww.

Sitä mä vaan, että tuossa oikealla pönöttää nyt viimeisin harjoitustyö koulusta. Tehtiin se ryhmässä Tuukan ja Annan kanssa. Tehtävänanto oli "Prosessin kuvaus". Kuvauksiin käytettiin yksi päivä, jälkitöihin muutama lisää.